Suunnittele kaupunkilaislähtöinen työmaa

Onnistumisen osatekijät

Tavoitteena on, että työmaat aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisten arkeen ja kaupunkiympäristöön. Parhaimmillaan kaupunkilaisten kokemus työmaasta on positiivisesti yllättävä ja onnistunut. 

Osana työmaakokemuksen kehittämisen hanketta toteutettiin kaupunkilaisille suunnattu selvitys. Siinä tunnistettiin viisi tärkeintä osatekijää, jotka tekevät työmaasta onnistuneen kokemuksen kaupunkilaisille. Osa-alueiden painotus, tavoitetaso ja keinot vaihtelevat työmaan mukaan.

Osa-alueet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Saavutettava, avoin ja ajantasainen viestintä

Hyvä työmaaviestintä tapahtuu eri kanavissa ja on saavutettavuusdirektiivin mukaista. 

Työmaaviestinnän tavoitteena on tarjota tietoa työmaasta, sen edistymisestä ja mahdollisista häiriöistä kaupunkilaisille ja sidosryhmille sekä tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus avoimeen keskusteluun työmaan tiimoilta. Onnistunut viestintä luo positiivista mielikuvaa työmaasta ja sitä kautta koko kaupungista.

Avoin ja ajantasainen työmaaviestintä auttaa lisäksi positiivisen mediahuomion ja siten merkittävän mainehyödyn saavuttamista.

Selkeä ja ennakoiva opastaminen

Työmaa on väliaikainen ja muuttuva kokonaisuus, joka aiheuttaa väistämättä poikkeuksia esimerkiksi eri kulkumuotojen ja läpikulkijoiden reitteihin. 

Selkeä ja ennakoiva opastaminen lisää sekä työmaan turvallisuutta että työmaahan liittyvän kokemuksen miellyttävyyttä. Opastamista selkeyttävät esimerkiksi tekstien helppolukuisuus, tekstin pistekoon suhteuttaminen lukuetäisyyteen sekä informaation jäsentäminen eri tärkeystasoille ja karsiminen olennaiseen. 

Lisäksi riittävät tummuuskontrastit, symbolien käyttö sekä monikielisyyden ja -aistisuuden huomioiminen (esimerkiksi äänen hyödyntäminen) lisäävät opastamisen saavutettavuutta. 

Ennakoivalla opastuksella tarkoitamme opastusta, joka alkaa hyvissä ajoin ennen työmaalle saapumista. Kun katutyömaasta, poikkeusjärjestelyistä ja vaihtoehtoisista reiteistä viestitään läpikulkijoille ja kulkuvälineille tarpeeksi aikaisin, he pystyvät reagoimaan ajoissa.

Helppokulkuiset ja saavutettavat reitit

Työmaan kulku- ja poikkeusreittien tulee olla helppokulkuisia, esteettömiä ja turvallisia kaikille läpikulkijoille ja kulkumuodoille. Jotta jalankulun väylät ovat kaikille saavutettavia, ne tulee suunnitella ja toteuttaa erityisesti liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt mielessä pitäen. 

SuRaKu-korteissa sekä Helsingin kaupungin Kaupunkitilaohjeessa määriteltyjen saavutettavuus- ja esteettömyyskriteerien tulee toteutua myös väliaikaisissa työmaaympäristöissä. 

Tämä tarkoittaa muun muassa kulkureittien leveyden, työmaan aitauksen, reittien kaltevuuksien sekä kulkupinnoissa käytettävien materiaalien ja kunnossapidon asianmukaista huomioimista. Näin varmistetaan, että esimerkiksi pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa pääsee helposti kulkemaan reitin alusta loppuun. 

Lisäksi aitauksien suunnittelussa tulee huomioida näkövammaiset siten, että sulkupuomi kiinnitetään yhtenäiseen palkkiin, joka rajaa työmaan selvästi. Valkoisella kepillä nimittäin voi havaita vain maanrajassa olevat esteet.

Helppokulkuiset reitit ovat sujuvia ja turvallisia jalankulkijoiden lisäksi muillekin kulkumuodoille pyöräilijöistä julkiseen liikenteeseen. Erityisesti pyöräliikenne on haavoittuva kulkumuoto ja siksi tärkeä ottaa huomioon. Tätä edesauttavat muun muassa priorisoidut kulkumuodot sekä selkeästi tasoeroin, kulkuestein tai väritetyin osioin erotellut reitit.

Viihtyisä ja turvalliseksi koettu ympäristö

Työmaa aiheuttaa väistämättä jonkin verran väliaikaista häiriötä. Se voi kuitenkin olla samalla viihtyisäkin ympäristö sekä siisti ja luonteva osa kaupunkitilaa. Työmaa voi jopa luoda kaupunkilaisille turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. 

Esimerkiksi työmaa-alueen rajaus aitauksilla selkiyttää työmaata ja parantaa siten sen viihtyisyyttä. Aitaus voi parhaimmillaan toimia myös melu- ja pölyesteenä. Turvallisuus, selkeys ja siisteys usein lisäävätkin työmaan viihtyisyyttä.

Työmaan turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta kaupunkilaisten näkökulmasta voidaan edistää monilla pienilläkin keinoilla. Esimerkkejä tällaisista keinoista ovat esteettömät näkymät suojateiden kohdalla, riittävä valaistus, nopeusnäytöt, ajoneuvoliikenteen hidastetöyssyt ja selkeästi pyöräteistä erotellut jalankulkuväylät.

Etenkin pitkäaikaisilla ja merkittävillä asuinalueilla sijaitsevilla työmailla on erityisen tärkeää huomioida viihtyisyys ja minimoida erilaiset ärsykkeet. Näillä teoilla on suuri merkitys alueen asukkaille ja muille toimijoille. Esimerkiksi melutasoa tulisi hallita alueen väki ja vuorokauden ajat mielessä pitäen. 

Kaupunkiympäristön viihtyisyyteen työmaan aikana voidaan vaikuttaa kevyillä keinoilla, kuten katupuilla, roskakoreja lisäämällä ja aitausten graafisilla kuvituksilla.

Ketterä ja osallistava kehittäminen

Kaupunkilaislähtöisillä työmailla kaupunkilaisia otetaan mukaan työmaiden järjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen, etenkin jos kyseessä on korkean vaikuttavuustason työmaa-alue. Esimerkiksi asukasraadit, verkkokyselyt, sosiaalisen median kanavissa avatut keskustelut sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen työmaiden suunnittelussa ovat hyviä osallistamisen keinoja.

Aina ei voida osua kerralla oikeaan, joten työmaita tulee kehittää kaupunkilaisilta saadun palautteen mukaan. Osallistamalla, ennakoimalla ja kehittämällä työmaita voidaan parantaa jo niiden ollessa käynnissä. Hyväksi todettuja käytäntöjä viedään tuleviin työmaihin.