Toteuta kaupunkilaislähtöisesti

Ohjekortit toteutukseen

Yleisten ja lakisääteisten ohjeiden lisäksi Helsingin yleisillä alueilla sijaitsevilla työmailla noudatetaan alla olevia perustason ohjekortteja. Niiden avulla kaupunkilaiset huomioidaan työmailla entistä paremmin. Perustason ohjekorttien lisäksi kaupunki voi velvoittaa noudattamaan työmaalla lisätason ohjeita.

Tulosta ohjeet

A. Saavutettava, avoin ja ajantasainen viestintä

Perustaso

A1.1 Työmaataulu

Työmaatauluja käytetään aina, kun työmaa kestää kuukauden tai pidempään. Lyhyemmillä työmailla voidaan käyttää kohdassa A1.2 esiteltyä pientä työmaataulua.

Myös alle kuukauden mittaisilla työmailla voidaan käyttää työmaatauluja, jos kohde on merkittävä tai keskeisellä paikalla. Työmaataulu on sijoitettava siten, että se on luettavissa helposti ja liikennettä vaarantamatta. Laajoilla työmailla taulujen sijainti ja lukumäärä on suunniteltava niin, että työmaan tiedot näkyvät useammasta suunnasta lähestyttäessä.

Työmaataulussa tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

  • Työn aloituspäivämäärä, valmistumisajankohta sekä mahdollinen suunnitelma työmaan vaiheistuksesta ja aikataulusta
  • Kohteen nimi, työn tarkoitus ja työmaan lupatunnus
  • Kohteen havainnekuva, hyvälaatuinen karttakuva tai suunnitelmapiirustus taulun mittoihin sovitettuna. Pienimuotoisissa vakiotöissä (kuten kaapelointi) voidaan tarvittaessa käyttää myös työmaita varten tuotettuja vakiotöiden kuvituksia.
  • Työstä vastaa: (esimerkiksi Helsingin kaupunki / kaupunkiympäristön toimiala)
  • Yhteyspuhelinnumero 09 310 22111
  • Verkko-osoite hel.fi/katurakentaminen (tai hankkeen verkkosivujen osoite)
  • Pääurakoitsijan ja vastaavan työnjohtajan puhelinnumero
  • Ohjeet mahdolliseen pikaviestitiedotusryhmään liittymiseen

Tiedot ovat työmaatauluissa aina sekä suomeksi että ruotsiksi ja tarvittaessa myös englanniksi. Jos työmaataulu tilataan Staran Kilpipalvelusta, Stara huolehtii tekstien käännättämisestä.

Työmaataulun ohjeistus

A1.2 Pieni työmaataulu

Tämä kortti koskee etukäteen suunniteltuja työmaita, joilla tehdään yli yksi työvuoro ja joilla liikkuu ihmisiä. Edellä mainituilla työmailla tulee olla vähintään tämän kortin mukainen työmaataulu. 

 Taulussa tulee näkyä selkeästi tärkeimmät työmaan tiedot vakiokylttipohjalla tai muulla vastaavalla, vähintään A3-kokoisella kyltillä.

Huomioi tässäkin ilmoituksessa selkeys, havaittavuus, luettavuus, tekstin pistekoko ja kontrastit. Taulussa tulee kertoa suomeksi ja ruotsiksi vähintään seuraavat tiedot:

  1. Työn kesto ja arvioitu loppumispäivä
  2. Työn tarkoitus ja työmaan lupatunnus
  3. Vastuuhenkilöiden yhteystiedot

A1.3 Asukastiedotus

Alueen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille tulee kertoa työmaasta vähintään viikkoa ennen sen alkua. Työmaan aloittamisesta kertovassa tiedotteessa tulee kertoa työmaan tarkka aloituspäivämäärä, työmaan arvioitu kesto, mitä työmaalla tehdään, poikkeusreitit, mahdolliset muutokset joukkoliikenteeseen ja pysäkkeihin, päiväaikataulu, melua aiheuttavien työvaiheiden arvioitu ajankohta ja urakoitsijan sekä rakennuttajan yhteystiedot. 

Sopivat viestintäkanavat valitaan yhdessä tilaajan viestinnän kanssa, ja joukkoliikenteestä tiedottaminen sovitaan yhdessä HSL:n kanssa. Herkkien kohteiden (kuten koulut, päiväkodit, sairaalat ja vanhainkodit) osalta on varauduttava neuvottelemaan työajoista ja kohteiden huomioimisesta rakentamisessa erikseen. Myös työmaan aikaisista häiriöistä viivästyksistä sekä työmaan loppumisesta tulee tiedottaa yhteistyössä tilaajan viestinnän kanssa. 

A1.4 Viestinnän sävy

Viestinnän tulee olla selkeää, yleistajuista ja ymmärrettävää. Pyri puhumaan aktiivissa passiivin sijaan. Älä esimerkiksi kirjoita työmaatauluun, että ”alueella saneerataan kunnallistekniikkaa”, vaan ”uusimme vesijohtoja ja viemäreitä”.

Lisätaso

A2.1 Viestintävastaava

Työmaan viestintävastaava on urakoitsijan tehtävään osoittama henkilö, joka on tiiviisti mukana työmaan arjessa ja kokouksissa. Hän toteuttaa työmaan viestintäsuunnitelmaa yhdessä tilaajan viestinnän ja muiden toimijoiden kanssa. Viestintävastaavan ansiosta viestintä työmaalta kaupunkilaisille on sujuvaa ja ajantasaista.

A2.2 Työmaan viestintäkampanja

Vaikutuksiltaan merkittävälle työmaalle tulee suunnitella viestinnällinen kampanja, jossa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupungissa olevia digitaalisia mainostauluja tai urakoitsijan omia digitaalisia näyttöjä työmaa-alueella ja sen läheisyydessä. Viestintäkampanjan toteutustavasta, kestosta ja laajuudesta sovitaan yhdessä tilaajan kanssa.

A2.3 Työmaan esittelykokonaisuus

Työmaata esitellään laajemmin esimerkiksi kontin tai seinäkkeen avulla. Esittelykokonaisuudessa kerrotaan tarkemmin tehtävästä työstä, sen vaiheista, erityispiirteistä ja suunnitelmista. Lisäksi esitellään työmaan suunniteltu lopputulos ja sen vaikutuksia kaupunkilaisille. 

A2.4 Monikielisyys

Työmaatauluissa ja muissa opasteissa huomioidaan kaupunkilaiset ja vierailijat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tarvittaessa voidaan ohjeistaa myös muilla tilaajan pyytämillä kielillä. Viestintää tuetaan havainnollistavilla ikoneilla ja piktogrammeilla.

A2.5 Työmaan tapahtumat

Tilaajan kanssa voidaan sopia työmaalla järjestettävistä tapahtumista lähialueen asukkaille ja ohikulkijoille. Näitä voivat olla esimerkiksi työmaan aloituspäivänä pidettävät avajaiset, asukasillat ja työmaapäivystykset. 

A2.6 Opastajat työmaalla

Työmaan ensimmäisinä päivinä paikalla on keltaisiin infoliiveihin pukeutuneita työmaaoppaita neuvomassa kaupunkilaisia, vastaamassa heidän kysymyksiinsä ja jakamassa työmaa-alueen karttoja. 

A2.7 Visualisoinnit lopputuloksesta

Työmaalle tuotetaan tasokkaat havainnekuvat siitä, miltä lopputulos näyttää. Havainnekuvia voidaan hyödyntää työmaan viestinnässä aina jalankulkijan työmaatauluista verkkoviestintään. Havainnekuvat voi yhdistää jalankulkijan infotauluun (B2.1) ja/tai työmaan esittelykokonaisuuteen (A2.4).

A2.8 Pikaviestitiedotteet

Haastavissa kohteissa voidaan ottaa käyttöön tilattavat tiedotteet tekstiviesteinä tai muun sovitun pikaviestipalvelun kautta. Monella työmaalla on ollut käytössä WhatsApp-ryhmä, jossa kerrotaan työmaan aikatauluista ja välitetään tilannetietoja vähintään kerran viikossa. Jos työmaan viestinnässä on käytössä WhatsApp, tulee työmaataulussa kertoa siitä.

B. Selkeä ja ennakoiva ohjeistaminen

Perustaso

B1.1 Ennakko-opasteet

Mikäli työmaa hankaloittaa liikkumista merkittävästi, tulee opastuksen alkaa reilusti ennen työmaata. Pyöräilijöitä, jalankulkijoita ja autoilijoita varoitetaan työmaasta niin hyvissä ajoin, että he ehtivät tarpeen tullen vielä muuttaa reittiään. 

B1.2 Jalankulun ja pyöräilyn opasteet työmaalla

Jalkakäytävällä tai pyörätiellä tehtävästä työstä on aina varoitettava liikennemerkillä 142 (Tietyö). Jalankulku- ja pyöräteillä liikennemerkin alimman reunan tulee olla 2,2–3,2 metrin korkeudella.

Opasteita ei saa kiinnittää pysyvien liikenteenohjauslaitteiden pylväisiin, eivätkä ne saa aiheuttaa näköestettä tai törmäysvaaraa. Opasteet on pystytettävä niin, että ne kestävät esimerkiksi tuuli- ja lumikuormat kaatumatta tai irtoamatta. Opasteet asennetaan kulkuväylän viereen esimerkiksi työmaa-aitaan tai erilliseen pylvääseen. 

Väliaikaisten liikennejärjestelyjen opasteet ovat keltaisia ja mustia. Niiden tekstikoko on yleensä 80–200 millimetriä. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille tekstikoko on yleensä 60–80 millimetriä.

Liikennemerkeillä tulee viestiä jalankulkijoille ja pyöräilijöille selkeästi ja katkeamattomasti reitit, jotka vievät työmaan läpi.

B1.3 Opasteet siirretyillä pysäkeillä

Jos julkisen liikenteen pysäkkejä joudutaan siirtämään tai poistamaan käytöstä, niiden kohdalla täytyy ilmoittaa opasteilla seuraavan pysäkin etäisyys ja miten kauan sinne kestää kävellä. Opastaminen ja pysäkkien siirrot sovitaan yhdessä HSL:n kanssa.

→ Lisätietoa ja yhteystiedot

B1.4 Opasteet siirretylle suojatielle

Siirretyistä, tilapäisistä suojateistä ilmoitetaan opasteella, joka kertoo korvaavan suojatien suunnan ja etäisyyden metreissä. Opaste sijoitetaan poistuneen suojatien kohdalle.

B1.5 Taksitolpat

Siirrettäville taksitolpille etsitään uusi sijainti, jonne opastetaan työmaalta.

Lisätaso

B2.1 Jalankulkijan työmaan infotaulu

Jalankulun solmukohtiin pystytetään lukukorkeudelle työmaan infotaulu. Vaakasuora taulu sisältää työmaataulun tietojen lisäksi maaston suuntaan käännettynä kartan, jossa nykyisen sijainnin tunnistaa ”olet tässä” –merkistä. Kartalle on merkitty myös kävely- ja pyöräilyreitit, tärkeimmät etäisyydet metreinä ja minuutteina, tärkeimmät maamerkit sekä nuoli, joka osoittaa pohjoisen suunnan. 

→ Lisätietoa: kymp.viestinta@hel.fi

B2.2 Digitaalinen infotaulu

Tärkeimpiin jalankulun solmukohtiin tuodaan digitaaliset infotaulut, joissa on työmaa-alueen kartta sekä ajankohtaista tietoa esimerkiksi työmaan edistymisestä, työvaiheista, turvallisuudesta, alueen palveluista ja osallistumisen mahdollisuuksista.

C. Helppokulkuiset ja saavutettavat reitit

Perustaso

C1.1 Kulkumuotojen priorisointi

Helsingin liikennesuunnittelun yleisenä periaatteena on huolehtia heti kiinteistöjen pelastus- ja huoltotarpeiden jälkeen jalankulkijoiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet. Saman marssijärjestyksen on toteuduttava myös työmaiden osalta.

→ Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma (2015)

C1.2 Jalankulun reitit ja kadun ylitys

Aina kun se on mahdollista, jalankulku on syytä ohjata työmaan ohi yhtenäisesti merkittyä reittiä, joka on erotettu ajoradasta sulkulaitteiden avulla. Muutoin jalankulkijat opastetaan vakituisten suojateiden kohdalta tien toiselle puolelle. 

Vapaan reitin leveyden tulee olla yksinomaan jalankulkijoille vähintään 1,5 metriä ja vapaan korkeuden 2,2 metriä. Jos leveämpää tilaa ei pystytä järjestämään, jalkakäytävä voi olla 1,2 metriä leveä. Väyliä kavennettaessa tulee huomioida, miten väylää voidaan pitää kunnossa. Jos kaventaminen estää normaalin kaluston käyttämisen kunnossapidossa, se voi vaikuttaa kunnossapitovastuisiin. Vastuurajat käydään läpi sopimusvaiheessa.

Jalankulkijat eivät missään vaiheessa saa joutua ohittamaan työmaata liikenteen seassa ajoradan kautta.

Jalankulkijoiden pääreitin pitää olla mahdollisimman selkeä. Jalankulkijoille tulee tarjota riittävän tiheästi reittejä, joiden avulla työmaan tai autotien voi ylittää turvallisesti. Reittejä tulee myös kehittää edelleen työmaan aikana.

Ajankohtaiset ja tarkat ohjeet tarkistettava

C1.3 Pyöräliikenteen reitit

Useimmilla kaduilla pyöräilijät käyttävät normaalitilanteessa ajorataa, jolloin pyöräliikenne tulee huomioida radan ajojärjestelyissä. Vilkkaimmilla kaduilla pyöräliikenne on eroteltu moottoriajoneuvoliikenteestä omalle väylälleen. Väylät voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Helsingissä jalankulku ja pyöräliikenne on yleensä lisäksi eroteltu toisistaan. Jokaisella työmaalla tulee huolehtia siitä, että pyöräliikenteen yhteydet jatkuvat loogisesti kulkusuuntaan nähden. Lisäksi pyörällä on päästävä sivukaduille. 

Pyöräliikenne ja jalankulkijat pyritään erottamaan toisistaan myös työmaan aikana. Tämä voi edellyttää väylien tilapäistä kaventamista tai tilan lainaamista esimerkiksi ajoradan pysäköinniltä. Pyörätien leveys mitoitetaan käyttäjämäärän perusteella. Kaksisuuntaisen pyörätien on kuitenkin oltava vähintään 2 metriä leveä. 

Poikkeustilanteissa yhdistetyn väylän tulee olla niin leveä, että molemmat kulkumuodot mahtuvat liikkumaan. Väylän on oltava aina vähintään 3 metriä leveä. Jos osuus on lyhyt ja jalankulkijoita on vähän, 2,5 metriä riittää.

Pyöräliikenne voidaan ohjata ajoradalle, jos rata on rauhallinen ja sen nopeusrajoitus on alhainen. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pääreitin tulee olla mahdollisimman selkeä. Pyöräilijöille täytyy tarjota riittävän tiheästi reittejä, joita pitkin työmaan tai autotien voi ylittää turvallisesti. Reittejä tulee kehittää edelleen myös työmaan aikana.

→ Ajankohtaiset ja tarkat ohjeet tarkistettava

C1.4 Esteettömyys

Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä varten olevalle reitille opastavien liikennemerkkien kohdalla on sulkupuomi tai -aita. Sen on sijaittava täsmälleen suojatien kohdalla, jotta näkövammainen pääsee oikealle reitille. 

Sulkuaitoihin kiinnitettävien merkkien alareunan tulee olla vähintään metrin korkeudella.

Jos auto-, kävely- ja pyöräteillä liikkuvia joudutaan ohjaamaan reunakiven yli, ajorata ja reunakivi on luiskattava samalle korkeudelle kolmen senttimetrin pykälällä.  Myös esimerkiksi kaapelikourut on luiskattava. Jos työmaalla käytetään liikennevaloja, niiden tulee noudattaa esteettömyysohjeistuksia.

 C1.5 Kulkureittien pinnanlaatu

Jalankulku- ja pyöräilyreittien pinnoitteen tulee olla tasainen ja reittien riittävän loivia, jotta esimerkiksi pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa pääsee kulkemaan mahdollisimman sujuvasti. Päällystetyllä jalkakäytävällä tai pyörätiellä ei saa olla murskepintaisia osuuksia, jotka vaikeuttavat esimerkiksi pyörätuolilla liikkumista. Väliaikaisella reitillä sallitaan myös kivituhkapäällyste.

Jos reitillä on kaivanto, sen kohdalle on asetettava työn ajaksi silta tai väliaikainen päällyste. Siinä tapauksessa, että alue joudutaan jättämään ilman päällystettä korkeintaan vuorokaudeksi, se on merkittävä liikennemerkeillä ja erittäin selvästi näkyvillä suojauslaitteilla. 

Päällysteen saumassa ei saa olla pykälää. Päällystämätöntä kohtaa ei saa jättää pitkään mäkeen, jossa se voi olla vaarallinen pyöräilijöille tai rullaluistelijoille. Terävät asfalttireunat on kulkusuunnassa viistettävä esimerkiksi kylmällä paikkausmassalla ohjeistuksien mukaiseen kaltevuuteen.

C1.6 Kaivannot

Jalkakäytävällä, pyörätiellä tai jommankumman vieressä oleva kaivanto reunustetaan kaiteella tai aidalla, jotta kaivantoon ei ole vaaraa suistua. Suojauslaitteen valinnassa otetaan huomioon, miten hyvin se pysyy paikallaan. 

C1.7 Kaivantosillat

Jalkakäytävällä tai pyörätiellä oleva kaivanto peitetään tilapäisellä sillalla. Sen kannen rakenteessa ei saa olla rakoja, eikä kahden sillan väliin saa tulla pyöräilijöille vaarallista uraa. Kansi ei saa olla sateella tai muuten liukas. 

Tilapäisen sillan on oltavat vähintään 1,5 metriä leveä. Silta rakennetaan väylän tasoon, mutta jos se ei onnistu, viisteiden kaltevuus saa olla enintään 1:10. Jos kaivantosillan kansi ei rajoitu kiinteään seinään, kannen reunassa tulee olla vähintään 5 senttimetrin korkuinen suojareunus. 

Jalankulkijoille tarkoitetulla kaivantosillalla on oltava molemmilla puolilla käsijohde 0,9 metrin korkeudella. Jos myös pyöräilijät käyttävät siltaa, kaiteen yläreunan on oltava 1,2 metrin korkeudella ja sillan leveämpi. Kaivantosillan kaiteessa tulee aina olla osuus, joka estää kaiteen läpi putoamisen. Yli 1,5 metriä syvien kaivantojen kohdilla kaivantosillan kaiteen tulee aina olla vähintään 1,2 metriä.

C1.8 Pyörätelineet

Mikäli pyörätelineitä joudutaan poistamaan käytöstä työmaan ajaksi, työmaan läheisyyteen kasataan väliaikainen pyöräteline. Siihen tulee mahtua yhtä monta pyörää kuin poistettuun telineeseen. Kaupunkipyöräasemien osalta tulee olla yhteydessä HKL:ään, jotta korvaava sijainti löydetään.

C1.9 Julkisen liikenteen huomioiminen

Jos tiellä on julkista liikennettä, on tarpeen neuvotella HSL:n, HKL:n ja/tai Linja-autoliiton kanssa hyvissä ajoin ennen liikennejärjestelyjä niiden vaikutuksista liikenteeseen. Raitiotie- tai linja-autopysäkkien osalta on liikennejärjestelyissä huomioitava seuraavat asiat:

  • Kävely-yhteydet pysäkeille on säilytettävä, ja niissä on huomioitava esteettömyys.
  • Pysäkit on hyvä pitää lähellä niiden pysyviä paikkoja, jotta julkinen liikenne pysyy aikataulussa. 
  • Pysäkkien liikennöitävä kunto säilyy.
  • Pysäkkien sijaintia muutettaessa on huolehdittava riittävästä opastuksesta (B1.4).

→ Tarkentava kortti ja ennakkoilmoitusajat

→ Lisätietoja

→ Yhteys: HSL: infra@hsl.fi, HKL (metrot ja raitiovaunut), Linja-autoliitto (kaukoliikenne)

C1.10 Liikkeenharjoittajien tarpeet

Kadun liikkeiden osalta tulee työmaajärjestelyissä huomioida seuraavat asiat:

  • Kulkukelpoiset yhteydet on järjestettävä kaikille kadun liikkeille koko työn ajan.
  • Liikkeenharjoittajien kanssa on selvitettävä tavaraliikenteen vaatimukset.
  • Liikkeenharjoittajien näkyvyyttä katutilassa tulee häiritä mahdollisimman vähän.
  • Liikkeenharjoittajia tulee kuulla ennen työmaata ja työmaan aikana.

C1.11 Kiinteistöjen tarpeet

Kadun kiinteistöjen osalta tulee työmaajärjestelyissä huomioida seuraavat asiat:

  • Pelastusajon ja -toimen tarpeet
  • Kulkukelpoiset yhteydet on järjestettävä kaikille kiinteistöille ja rakennuksille koko työn ajan.
  • Kiinteistöjen asukkailla ja käyttäjillä tulee olla helposti saatavilla ajantasaista tietoa työmaan etenemisestä. Keinoina voidaan käyttää esimerkiksi WhatsApp-ryhmää tai diginäyttöä kiinteistön edustalla.

Lisätaso

C2.1 Ylikulkusillat

Jos jalankulkijat joutuvat ylittämään työmaan, tehdään ylikulkusilta. Se suunnitellaan tapauskohtaisesti erillisen ohjeistuksen mukaan. Alla esimerkkikuva työmaan ylikulkusillasta, joka varmisti päiväkotilaisille ja koululaisille turvallisen reitin työmaan yli.

D. Viihtyisä ja turvalliseksi koettu ympäristö

Perustaso

D1.1 Työmaa-aidat

Yhtenäiset työmaa-aidat rajaavat työmaa-alueen siististi ja aukottomasti. Pitkä-aikaisen aidan koon, materiaalin ja värin tai kuvituksen on sovelluttava ympäristöön. 

Työmaa-aidan kannatinpalkin tai jalustan tulee olla sellainen, ettei se aiheuta kompastumisvaaraa jalankulkijalle. Sen täytyy myös sallia mahdollisimman yhtenäinen johde valkoiselle kepille. 

Väylän vähimmäisleveyden on täytyttävä niin, että aidan jalusta tai kannatin on huomioitu. Jalustat tulee mahdollisuuksien mukaan asentaa siten, että ne vievät mahdollisimman vähän tilaa kulkuväylältä.

Jos työmaalla käytetään siirrettäviä työmaa-aitoja, suositaan kuvan kaltaisia malleja, jotka vastaavat esteettömyyssäädöksiä tai joissa on yhtenäinen kannatinpalkki tai jalusta. 

D1.2 Suojatiet työmaalla ja niiden havaitseminen

Suojateiden tulee olla esteettömiä koko työmaan ajan. Erityisesti täytyy huomioida kulkuväylien tasaisuus ja kaltevuus. On myös tärkeää, että kaikki työmaa-alueen suojatiet on toteutettu kuivatuksen kannalta huolellisesti ja valaistu hyvin. 

Suojateiden turvallisuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota puistojen, vanhainkotien ja vammaispalveluiden läheisyydessä sekä alueella, jolla liikkuu lapsia. 

Suojateiden kohdalla työmaa-aidan tulee olla niin havaittava, että ajoneuvoliikenteen kuljettajat pystyvät näkemään suojatielle astuvat pienet lapset. Jos suojateitä joudutaan sulkemaan tai siirtämään tulee varmistaa, että korvaava yhteys on riittävän lähellä, jotta kadun ylitys ei tapahtuisi suojatiettömästä kohdasta.

→ SuRaKu-kortti ”Suojatiet ja jalkakäytävät”

→ Suojateitä koskevat tyyppipiirustukset

D1.3 Tilapäiset suojatiet

Tilapäiset suojatiet on sijoitettava liikenneturvallisuuden ylläpitämisen kannalta olennaisiin paikkoihin. Tässä on tärkeää huomioida muun muassa näkymät ja jalankulkureitit. Tarvittaessa on lisäksi laskettava pysyvää nopeusrajoitusta pistemäisesti. Ajoneuvoliikennettä on varoitettava muuttuneista suojatiejärjestelyistä merkillä 151 (Suojatien ennakkovaroitus). Vilkkaalla tiellä on käytettävä siirrettäviä liikennevaloja. 

Siirretyistä, tilapäisistä suojateista ilmoitetaan opasteella, joka kertoo suojatien suunnan ja etäisyyden metreissä.

→ Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla (SKTY:n julkaisu 1/2013)

D1.4 Julkisen liikenteen pysäkit

HSL:ää tulee tiedottaa hyvissä ajoin työmaasta, mahdollisista reittimuutoksista ja pysäkeistä, joita saatetaan joutua siirtämään ja poistamaan käytöstä työmaan takia. Pysäkkien siirroissa tai linja-autojen poikkeusreiteissä on otettava yhteys HSL:ään vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Mikäli työmaa sijaitsee linja-auton päätepysäkillä tai linja-autoliikenne estyy kadulla, yhteyttä on otettava vähintään 2,5 kuukautta etukäteen. Raitioliikenteen osalta yhteyttä on otettava vähintään 6 kuukautta etukäteen.

Kun pysäkki siirretään, urakoitsijan kontolla on asentaa väliaikainen pysäkkitolppa (vähintään 2,7 metriä korkea), liikennemerkki ja jalusta. Urakoitsija asentaa pysäkkitolppaan tarvittavan määrän tiedotekoteloita ja vastaa väliaikaisen pysäkkialueen kunnossapidosta. Työn loputtua urakoitsija purkaa väliaikaisen pysäkin ja palauttaa alkuperäisen. 

HSL asentaa ja siirrättää liikennemerkin linjakilpikehikon väliaikaisille pysäkeille sovittuna ajankohtana. Kaupunki ja HSL voivat myös päättää, että pysäkille asennetaan katos ja/tai esteettömyyssäädökset täyttävä rampitettu koroke, joka nousee bussin tai raitiovaunun lattian tasolle.

Pysäkkejä ei saa siirtää tai poistaa ilman HSL:n lupaa. Urakoitsijan on noudatettava HSL:n yleisohjetta sekä sovittava HSL:n kanssa yksityiskohdista. Poistetun pysäkin kohdalle täytyy laittaa opaste, joka ohjaa korvaavan pysäkin luo. Opasteessa esitetään suunta (tarvittaessa kartta) pysäkille sekä matka metreinä.

Työmaan tietojen vieminen avoimeen rajapintaan, kuten HSL:n Digitransit-palveluun, tulee sopia yhdessä HSL:n kanssa.

→ Lisätietoja

D1.5 Valaistus

Jos jalkakäytävän tai pyörätien valaistus joudutaan poistamaan työn aikana, alueella liikkuminen ja kadun ylittäminen pidetään turvallisena järjestämällä korvaava tilapäinen valaistus. Valaistuksella on olennainen merkitys reitin liikenneturvallisuuteen ja siihen, että jalankulkijat ja pyöräilijät on mahdollista havaita selkeästi tien ylityspaikoissa.

Moni väylä kulkee valaistun tien varressa eikä siksi tarvitse omaa valaistusta. Jos tällaista väylää korvaava reitti kuitenkin kulkee kauempana tiestä, eikä tien valaistus riitä valaisemaan uutta reittiä, valaistus on taattava muulla keinolla. 

Valaistukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota puistojen, vanhainkotien ja vammaispalveluiden läheisyydessä sekä alueella, jolla liikkuu lapsia.

D1.6 Melu ja pöly

Työmaista syntyy väistämättä erilaisia melu- ja pölyhaittoja. Niitä pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi työn aikataulutuksella, aidoilla, maa-aineksen kastelulla tai muulla työhön sopivalla menetelmällä.

→ Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

D1.7 Siisteys ja järjestelyjen ylläpito

Jokaisen työmaan työntekijän vastuulla on huolehtia siitä, että työmaa näyttäytyy kaupunkilaisille toimivana ja siistinä. Työmaalla säilytettävät tarvikkeet ja materiaalit tulee pitää järjestyksessä, mieluiten aidattuina. Reitit on pidettävä puhtaina esimerkiksi hiekka- tai sorakasoista, ja kuopat täytyy täyttää välittömästi. Työmaalle voidaan tuoda ylimääräisiä lajittelu-astioita kaupunkilaisten ja työmaan työntekijöiden käyttöön. 

D1.8 Työmaa-aikaiset nopeusrajoitukset

Työmaa-alueilla lasketaan ajonopeuksia erityisesti päiväkotien, koulujen, puistojen, vanhainkotien ja vammaispalveluiden lähellä.

→ Katso tarkempi ohjeistus ja lainsäädäntö

Lisätaso

D2.1 Korostettu suojatie

Työmaa-alueella olevien suojateiden näkyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa vilkkuvien huomiovalojen, varoitusheijastintolppien ja autoilijoille tarkoitettujen väliaikaisten hidastetöyssyjen avulla. Toteutuksessa noudatetaan viranomaisvaatimuksia. 

D2.2 Lasten huomiointi

Mieti tilaajan kanssa, miten lapset voitaisiin huomioida työmaallasi. Keinoja voivat olla esimerkiksi kurkistusaukot aidoissa, vierailut työmaalle, työmaaturvallisuuspäivät ja aitojen maalaus. 

D2.3 Siisteys ja järjestelyjen ylläpito – lisätaso

Päätoteuttajan ja turvallisuuskoordinaattorin lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi työmaa yhdessä sitoutuu säännöllisesti tarkistamaan työmaan siisteyteen ja selkeyteen liittyvät järjestelyt sekä korjauttamaan havaitsemansa puuteet. 

tulee tarkastaa päivittäin tai kerran viikossa riippuen sen järjestelyistä ja sijainnista. Tarkastuksista pidetään kirjaa, ja niitä voidaan käsitellä työmaakokouksissa. Tarkastustiheyttä mietittäessä tulee huomioida esimerkiksi, kuinka todennäköisesti työmaa joutuu ilkivallan kohteeksi. 

Järjestelyt tulee tarkastaa myös poikkeuksellisten sääolosuhteiden jälkeen. Tarvittaessa kullekin työmaalle nimetään päivystäjä, joka lähtee mihin vuorokauden aikaan tahansa korjaamaan rikkoutuneita tai muuten vaarallisiksi todettuja järjestelyjä.

D2.4 Meluaidat

Työmaa aidataan sopimuksien mukaisista suunnista ääntä vaimentavalla, siirreltävällä meluaidalla.

D2.5 Nopeusnäytöt

Työmaa-alueella käytetään autoilijoiden nopeusnäyttöjä hymiötoiminnolla. Sijainnit katselmoidaan työmaalla.

E. Ketterä ja osallistava kehittäminen

Perustaso

E1.1 Reititysten testaaminen

Työmaalle suunnitellut reititykset tulee käydä läpi kohteessa esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä. Samalla voidaan tarkistaa, minne kävelyn ja pyöräilyn opasteet tulee sijoittaa sekä arvioida miten helppo liiketiloihin ja kiinteistöihin on päästä jalan ja pyörällä.

Joukkoliikenteen osalta voi olla tarpeen järjestää koeajoja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Koeajoista tulee sopia HSL:n kanssa.

E1.2 Palaute

Työmailla seurataan palautteita ja vikailmoituksia, joita kaupunkilaiset jättävät Helsingin palautejärjestelmään. Niiden perusteella tehdään tarvittavat korjaukset. Esimerkiksi jalankulkijan infotaulussa ja työmaataulussa kannustetaan antamaan palautetta ja linkataan kaupungin palautejärjestelmään. Myös QR-koodia voidaan hyödyntää. 

Palautelinkin yhteydessä mainitaan, että Helsinki on sitoutunut vastaamaan jokaiseen palautteeseen yleensä viiden arkipäivän sisällä.

→ Anna palautetta

Lisätaso

E2.1 Työmaaraati

Työmaaraati valitaan julkisen haun kautta, ja se koostuu mahdollisimman monenlaisista taustoista tulevista kaupunkilaisista. Raati kokoontuu säännöllisin väliajoin yhteen työmaavastaavan, työmaan viestintävastaavan ja kaupunkiympäristön viestintätahon kanssa.

Raadissa keskustellaan hyvistä ja huonoista työmaakokemuksista, kerätään palautetta ja käydään läpi suunnitelmat työmaan seuraavista vaiheista.

E2.2 Kokemusasiantuntijat

Työmaan reittejä ja opastusta suunnitellessa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita.

E2.3 Yhteistyö herkkien toimintojen kanssa

Alueen koulujen tai päiväkotien kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä aina suunnitteluvaiheesta työmaan jälkeiseen jatkokehittämiseen asti esimerkiksi yhteissuunnittelun keinoin. 

Sivun kuvat: Susa Junnola